Resurssiviisas taitoverkko -hankkeen mobiilitekniikkareen konsepti laadittiin yhteistyössä Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tietotaito ja ymmärrys mahdollisti konseptoinnin harvaan asutuilla alueilla ja Lapin yliopisto toi uudenlaisia muotoilullisia ja teknisiä ratkaisuja siihen. Yhteistyö on kaiken kaikkiaan luonut liiketoimintaideoita ja myös kansainvälisiä mahdollisuuksia. Hankkeessa työskentelevä muotoilija Axel Niemimäki kertoo tässä kirjoituksessa pilotoinnin kokemuksista Inarissa, Rovaniemellä ja Rostojärvellä. Pilotoinnissa testattiin useita teknisiä asioita liittyen mobiilitekniikkareen suunnitteluun, rakentamiseen ja kenttäkäyttöön. Niemimäki työskenteli tutkimusapulaisena hankkeessa. Hän suunnitteli ja rakensi pilotointiratkaisuja sekä osallistui kokonaisvaltaisesti yhteistyöprojektin toteuttamiseen Lapin yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen välillä.
Pilotoinnin kokemuksia:
Inari – Käyttöympäristö tutuksi
Hankkeen toinen pilotti, mobiilitekniikkareki alkoi tammikuussa 2025. Sen ensimmäisessä vaiheessa teimme ekskurssion Inariin. Ekskursiolla perehdyttiin mobiilitekniikkarekipilotissa hyödynnettävään teknologiaan sekä käyttöympäristöön. Sää oli reissun aikana vähän liiankin hyvä, mutta tuuriksemme yhdelle kenttäkokeilupäivälle osui oikein kunnon lumimyräkkä. Tämän seuraksena ymmärsimme, kuinka vaativissa olosuhteissa mobiilitekniikkarekeä tultaisiin käyttämään.
Rovaniemi – Ideointi ja konseptointi sekä prototyyppien valmistaminen
Inarin reissun jälkeen alkoi perusteellinen ideointi ja konseptointi. Hyödynsimme pienoismalleja sekä pahvi- ja paperimalleja ideoinnissa. Ideointivaihe toi näkyväksi, että meidän kannattaa valmistaa mobiilitekniikkareestä kaksi vaihtoehtoista prototyyppiä. Yksi perinteinen puureki sekä yksi modernimpi vetolevy, jolloin perinteisen tiedon ja modernien ratkaisuiden variaatiomahdollisuudet ja ominaisuudet tulevat paremmin esille maasto-olosuhteissa. Puureessä sekä vetolevyssä tultaisiin kuitenkin hyödyntämään samoja laatikoita, jotka räätälöitäisiin käyttöön soveltuviksi. Laatikoiden tarkoitus on mahdollistaa modulaarisuus, eli mukaan otettavat laatikot määrittyvät käyttäjän tarpeiden mukaan. Laatikoita tulisi kolme. Yksi lämmitetty elektroniikalle, yksi aggregaatille sekä polttoaineille. Kolmas laatikko varataan käyttäjän henkilökohtaisille tavaroille. Lisäksi keskimmäiseen laatikkoon kiinnitettäisiin putki, jonka sisällä kulkisi kolme kappaletta kaksi metriä pitkiä maston kappaletta antennia varten.
Ideoinnin jälkeen alkoi rekien pitkä ja työläs valmistus. Puureki valmistettiin perinteisten ohjeistuksien mukaan. Lapin yliopisto sai lainaksi SAKK:lta lainaan puun höyrytykseen tarkoitetun laitteen, minkä avulla opiskelijat pääsivät taivuttamaan puureen jalaksia. Vetolevy valmistettiin PE 300 muovista, ja laatikoiden rungot teräksestä. Erillisten metallirunkojen ideana on ylläpitää vetolevyn notkeus ja taipuvuus. Laatikot valmistettiin mukana kulkevan tekniikan mukaisesti.
Rostojärvi – Testaaminen talviolosuhteissa
Huhtikuun alussa käänsimme keulamme kohti Rostojärveä, missä pääsisimme kokeilemaan prototyyppejämme. Rostojärvi valikoitui kohteeksi sen haastavan maaston sekä erittäin huonon datayhteyden ansiosta. Reissu potkaistiin käyntiin Keinovuopion parkkipaikalta, joka sijaitsee noin 20 km Kilpisjärvestä etelän suuntaan. Siellä kasasimme ja pakkasimme reet, minkä jälkeen hyppäsimme kelkkojen kyytiin ja aloitimme noin parituntisen matkan määränpäähän. Matkan aikana pääsimme jo seuraamaan prototyyppiemme käyttäytymistä ja toimintaa haastavalla reitillä. Prototyypit toimivat nätisti ja saimme ne ehjänä perille.
Seuraavan aamun aloitimme elektroniikkalaatikon kalustamisella sekä sähköjen liittämisellä. Tämän jälkeen lähdimmekin testaamaan tekniikkarekeä eräälle erittäin tuuliselle harjulle. Suuntasimme antennin Suomea kohti. Lähin masto sijaitsi Saanatunturilla. Onnistuimme saamaan datayhteyden. Kyseisen testin aikana huomasimme kuitenkin, kuinka valitsemamme alumiiniputki ei soveltunut mastokäyttöön. Masto vääntyi kovan tuulen voimasta. Lämmitettävä elektroniikkalaatikko osoittautui kuitenkin hyvin toimivaksi, ja lämpötila laatikossa oli noin vajaan kymmenen asteen pakkasessa +30 astetta. Tämä puolestaan osoitti meille laatikon pysyvän plussan puolella kovassakin pakkasessa. Ensimmäisen testipäivän jälkeen ideoita parannusehdotuksista alkoi satelemaan. Maston kiinnitys ja materiaalivalinnan suhteen ideoita juolahti mieleen useampia.
Seuraavana luvassa oli kestävyyden testailua. Menomatkalla Rostojärvelle sidoimme laatikot kiinni kiristysremmeillä. Laatikoiden kiinnitys oli suunniteltu kumiremmejä varten, ja päätimmekin lähteä kokeilemaan niiden kestävyyttä sekä eri kiinnitysmenetelmien eroja. Jännittyneinä seurasimme sivusta, kun molemmat reet saivat kyytiä tunturimaastossa, kivikoissa ja syvemmässä lumessa. Remmit, rungot ja reet kestivät höykytystä hyvin. Kaikki sidontavaihtoehdot toimivat hyvin, mutta suunnittelemamme kumiremmikiinnitys osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi kiinnityksen nopeuden ansiosta. Laatikot olivat nopea kiinnittää ja irrottaa. Kumiremmejä hyödynnettiin kiinnityksen lisäksi kansien sulkemisessa. Huomasimme kuitenkin noustessamme tunturin päälle, että vetolevyn kulma oli hieman liian jyrkkä pienempää kelkkaa ajatellen. Vetolevy alkoi niin sanotusti auraamaan, mikä aiheutti jyrkässä rinteessä pienemmälle kelkalle vaikeuksia jaksaa ylös saakka.
Kotiinpaluupäivänä reet saivat oikein kunnolla kyytiä. Vetolevyä hyppyytettiin kivikossa sen verran kovaa, että se hyppäsi parhaimmillaan puolen metrin korkeuteen ilmaan. Se kuitenkin kesti kovaa kyytiä. Oikein kovassa ryskeessä huomasimme kuitenkin laatikoiden hakkaavan toisiinsa. Jatkon kannalta laatikoiden korkeutta voisi siis madaltaa hakkaamisen välttämiseksi.
Oppimisen kokemuksia ja tiedon jakamista
Pilotointi on ollut oppimisen kannalta kultakaivos. Pilotin aikana päästiin tutustumaan saamelaiseen kulttuuriin ja perinteisiin pintaa syvämmältä. Usealle Lapin yliopiston opiskelijalle tämä projekti on antanut mahdollisuuden oppia ja kuulla perinteisistä elinkeinoista ehkä jopa ensimmäistä kertaa. Tämä huomattiin jo hankkeen ensimmäisen pilotin aikana, missä opitut taidot talviverkkokalastuksesta herätti intoa talvikalastuksesta. Tieto on tämän jälkeen lähtenyt leviämään myös opiskelijoiden lähipiiriin ystäville, sukulaisille sekä muille tutuille.
Mobiilitekniikkarekipilotin aikana Lapin yliopiston opiskelijat pääsivät hyödyntämään kaikkia opiskeluidensa aikana oppimiaan taitoja. Tämänlaiset kurssit ovat harvinaisia, koska usein konseptit jäävät vain niin sanotusti 3d-maailmaan tai ideatasolle. Pilotin aikana päästiin 3d-mallinnuksen lisäksi työstämään mm. puuta, metallia sekä muovia. Ja vieläpä testaamaan omaa tuotosta kentällä, ja näkemään miten se todellisuudessa toimii karuissa talvisissa arktisissa olosuhteissa.
Testit, innovaatiot ja yhteistyön mahdollisuudet:
Monipuolinen pilotti sisälsi erilaisia mobiilitekniikkareen rakenteellisia ja teknisiä testauksia vaativissa olosuhteissa: Vertailtiin perinteistä puurekeä ja muovista vetolevyä erilaisissa maastoissa, ja arvioitiin laatikoiden kiinnitysmenetelmiä, kestävyyttä sekä käytettävyyttä. Suunniteltiin ja toteutettiin lämmitettävä elektroniikkalaatikko. Sen toimivuutta testattiin arktisissa talviolosuhteissa. Lisäksi muodostettiin datayhteys harvaan asutuilla alueilla ja tutkittiin mastoratkaisujen kestävyyttä tuulisissa talviolosuhteissa. Pilotoinnin perusteella saatiin arvokasta tietoa parannettavista rakenteista ja materiaalivalinnoista.
Mobiilitekniikkarekipilotti on ollut ainutlaatuinen ja innovatiivinen yhteistyö, jonka kautta on avautunut uusia liiketoimintaideoita ja mahdollisuuksia myös alueen pk-yrityksille. Esimerkiksi teknologian siirto erämaahan teknologialaatikon avulla tuo uusia mahdollisuuksia yhteyden saamiseen harvaan asutuilla alueilla. Resurssiviisas taitoverkko edistää kehittymistä tuomalla tehtyjä protoja ja siihen liittyvä prosesseja ja testauksia tiedoksi alan toimijoille.
Pilotin testejä:
- Käyttöolosuhteet ja ympäristövaatimukset
- Rakenneratkaisut ja materiaalivalinnat
- Modulaarisuus ja kuormaratkaisut
- Lämpötekniset ratkaisut
- Yhteystekniikka
- Kiinnitystekniikka ja käytettävyys
- Käytettävyyteen liittyvät havainnot
Pilotoinnissa testatut muotoiluratkaisut:
| Testattava asia | Testin tarkoitus/tulos |
|---|---|
| Käyttö sään ja maaston ääriolosuhteissa | Toimivuus ja kestävyys |
| Runkorakenteet (puureki, vetolevy) | Vertailu, joustavuus, vetokyky |
| Materiaalivalinnat (muovi, alumiini, teräs) | Soveltuvuus, kestävyys |
| Lämpöeristys ja lämmitys | Elektroniikkalaatikon lämpötesti |
| Datayhteysratkaisut | Yhteyden saanti ja mastorakenteen kestävyys |
| Kiinnitysratkaisut (kumiremmit) | Nopeus ja kestävyys |
| Kuormaratkaisut ja laatikkomoduulit | Toimivuus, hakkaamisen estäminen |