Tässä kirjoituksessa käsitellään Resurssiviisas Taitoverkko -hankkeen syyskuussa 2024 järjestetyn työpajan kokemuksia Pöyrisjärven erämaa-alueella. Työpajan tavoitteena oli kehittää hankkeen toista työpakettia, jossa keskitytään erityisesti “mobiilitekniikkareki”-konseptin suunnitteluun ja toteutukseen. Keskeisiä teemoja olivat erämaaolosuhteisiin sopivat energiaratkaisut, elinkeinolähtöinen dronetekniikka ja tukiasematekniikka. Työpajan aikana testattiin muun muassa Starlink-järjestelmän toimivuutta syrjäisellä alueella sekä dronetekniikkaa haastavissa olosuhteissa. Lapin ja Oulun yliopistojen tutkijat osallistuivat testaukseen ja kehitystyöhön, ja työpajassa saadut havainnot tukevat mobiilitekniikkareen suunnittelun jatkoa.
Syyskuinen työpaja vei meidät kauas asutuksen ulottumattomiin, Pöyrisjärven erämaan rauhaan. Tällä kertaa työstimme Resurssiviisas Taitoverkko -hankkeen mobiilitekniikkareen konseptia, johon liittyvät erityisesti erämaaolosuhteisiin soveltuvat energiaratkaisut, elinkeinolähtöinen dronetekniikka sekä tukiasematekniikka.
Mukana meillä oli useita asiantuntijoita, kuten Lapin yliopiston hanketiimi sekä dosentti Harri Saarnisaari Oulun yliopiston Arctic 6G -hankkeesta. Edessä oli usean päivän testaus ja suunnittelu poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa teknologian luotettavuus ja innovatiivisuus kohtasivat arktisen luonnon haastavuuden.
Ennakkovalmistelut: Kohti Pöyrisjärveä
Matkamme alkoi keskiviikkona Rovaniemeltä, kun hyppäsimme vuokra-auton kyytiin ja suuntasimme Hettaan. Saavuttuamme majapaikkaamme, tapasimme muut työpajaan osallistuvat jäsenet ja latasimme dronen ja kameran akut täyteen – sillä tiesimme, ettei Pöyrisjärvellä olisi verkkovirtaa käytettävissämme.
Torstai: Ensimmäinen päivä maastossa
Torstaiaamuna, hieman kello kymmenen jälkeen, lähdimme matkaan. Hetassa tapasimme tiimin jäsenen Jannen, jonka johdolla siirryimme Näkkälään. Siellä pakkasimme mönkijät ja varusteemme ja suuntasimme kohti erämaata. 45 minuutin ajomatka mönkijöillä vei meidät Pöyrisjärvelle, missä pääsimme heti aloittamaan tekniikan testaukset.
Ensimmäisenä agendalla oli Starlink-järjestelmän toiminnan testaaminen syrjäisissä olosuhteissa. Alku ei ollut lupaava, sillä majoituksemme piha oli täynnä häiriöitä – puita, rakennuksia ja harjuja, jotka estivät yhteyden muodostamisen satelliittiin. Kolmannella yrittämällä yhteys kuitenkin löytyi, ja vaikka se saatiinkin aggregaatin avulla toimimaan vain noin kuuden tunnin ajan yhdellä tankillisella, nopeus oli hyvä. Tämä antoi toivoa siitä, että Starlink voisi olla toimiva ratkaisu syrjäseutujen internet-yhteyksien varmistamiseksi.
Perjantai: Yhteydet aukeavat
Perjantaina otimme Starlinkin mukaan ja kiipesimme lähimmän harjun päälle. Tämä osoittautui hyväksi ideaksi – yhteys muodostui jo muutamassa minuutissa, ja nopeus oli huippuluokkaa! Ilman puiden ja rakennusten tuomia esteitä yhteys oli vakaa ja nopea.
Päivän aikana tutustuimme myös Starlinkin sovellukseen, joka oli ilahduttavan yksinkertainen ja käyttäjäystävällinen. Tämä sai meidät miettimään, kuinka Starlink voitaisiin integroida osaksi mobiilitekniikkarekeä niin, että yhteyden muodostaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. Työpajan aikana pohdimme myös, miten antennin kuljettaminen ja käyttöönotto saataisiin sujuvaksi haastavissa maastoissa.
Lauantai: Dronetekniikka haastavissa olosuhteissa
Lauantai toi mukanaan uudenlaisen haasteen: voimakkaan tuulen, joka teki dronen lennättämisestä haastavaa. Käytössämme ollut DJI Mini 3 Pro kuitenkin yllätti meidät – vaikka yhteyssignaali alkoi kadota noin 400 metrin päässä, tuuli ei vaikuttanut lentoon yhtä paljon kuin oletimme.
Käytännössä haasteeksi muodostui kuitenkin akkujen rajallinen kesto. Lentoaikaa oli noin 15–20 minuuttia per akku, ja lataaminen aggregaatin avulla vei huomattavasti aikaa. Tästä heräsi keskustelu siitä, pitäisikö mobiilitekniikkareessä olla enemmän akkuja tai varata mukaan useampi drone, jotta työskentely olisi mahdollisimman sujuvaa ja tehokasta.
Sunnuntai: Työpajan päätelmät ja tulevaisuus
Viimeisenä päivänä purettiin työpajan antia ja pohdittiin, miten saadut opit voidaan viedä eteenpäin mobiilitekniikkareen kehityksessä. Lapin yliopiston hanketiimi sai selkeän käsityksen siitä, millaisia haasteita erämaaolosuhteet tuovat tekniikan käyttöön, ja erityisesti siitä, miten dronetekniikka ja datayhteydet toimivat vaativissa ympäristöissä.
Testaukset osoittivat, että vaikka pohjoisen alueen satelliittikonstellaatio on harva, Starlinkin kaltainen tekniikka voi toimia ratkaisuna syrjäseutujen internet-yhteyksille. Dronejen osalta meidän tulee kuitenkin vielä työstää akkujen lataukseen ja käytettävyyteen liittyviä kysymyksiä, jotta mobiilitekniikkareki voi palvella alueen elinkeinoja tehokkaasti. Pöyrisjärven erämaa antoi meille siis täydelliset puitteet testata ja kehittää tekniikkaa, joka voi tulevaisuudessa muuttaa harvaan asuttujen alueiden toimintamahdollisuuksia entistä resurssiviisaammaksi.
